Joulu

"All I want for christmas is You" naaah, ei jaksa. :D 

Kaikki mitä joululta tänä vuonna halusin, sen myös sain. Tärkeät ja ihanat ihmiset ympärillä, tunnelmalliset hautausmaat, hetki omaa aikaa, kivoja kuvia, hyvää ruokaa, naurua ja laulua ja pari hauskaa ja "ikimuistoista" hetkeä. Sain myös kivoja lahjoja, vaikka mitään en ollutkaan toivonut enkä odottanut. Kiitos kaikille lahjoista! Mielestäni lahjat ei todellakaan ole joulun pääasia, enkä pahastuisi vaikka kukaan ei lahjoja saisikaan. Ei joulua siksi juhlita. 

Meidän joulu on aina vuodesta toiseen hyvin perinteikäs. Rakastan perinteitä. Ei tarvitse miettiä, mitäköhän jouluna tehdään, kun kappas tiedän sen jo monta vuotta aikaisemmin. Niin ihanaa. 
Tänäkin vuonna kaikki meni hyvin perinteikkäästi, hyvä niin. 
Aamulla kamala kiire, kunnes kaikki rauhoittuu joulurauhan julistukseen. Siitä sitten loput laittautumiset, sitten hautausmaalle, tallille toivottamaan hepoille hyvät joulut ja siitä isomman suvun sukujuhliin. Sukujuhlissa syödään hieman suolaista, mutta enemmän herkkuja. Ja jutellaan, pidetään hauskaa ja vaihdetaan lahjat. Sieltä parin tunnin jälkeen lähdetään viettämään jouluaattoiltaa äidin puoleisen suvun kanssa, milloin Saloon, milloin Perniöön, milloin meille Lietoon. Tänä vuonna joulu meni Salossa isovanhempien luona. :)

Jos jokin joka ikinen joulu ärsyttää, niin se, etten oikein saa kunnon kuvia. Kuvista tulee usen tärähtäneitä tai sumuisia. Tai sitten tausta on huono. Niin kävi valitettavasti myös tänäkin jouluna. :D  (Josta kirjoitan viikon myöhässä, näin sopivasti uutena vuotena! Hahah ;D) 

Ihanaa loman jatkoa! - Aino 

when the silence gets too loud

Sen kunniaks et joululoma lauantain vihdoi alko, otin ehkä maailman (ainaki mun maailman) isoimman riskin ja tein jotai kauheet :d mut toisaalt tein kuitenki oikein jote ei se siis kai ollukkaa nii kauheet.. No kuitenkaa en (ainakaa viel) voi sanoo mitä oon menny tekemää, mut otsikko kyl liittyy siihen.. :P

Oikeesti en halunnu tulla avautuu vaa sanoo et enää 2 yöt jouluu :D:D En oo kyl mikää jouluihmine mut nyt oon aika innoissani :D enkä oo lumi-ihminenkää mut oon nyt täst lumestaki aika innoissani :D (se kyl johtuu siit et tänä talven ku en voi ratsastaa ni se ei nii paljoo haittaa vaik oiski lunta :P ) Ja sit viel jos saan täs lomal ostettuu uudet kengät mist ei menis loska läpi ja mis ei ois pohja täynnä reikii ni sit vast ilone oisinki !

Yleensä ollaan oltu joulu vaan koton iha perheen kans, tai jos ollaan nähty aatton sukulaisii ni ollaan menty ain niiden luo, mut nyt meil tunkee (ainaki mun mittakaavas) hirvee lauma sukulaisii (niit on peräti 4 + 1 koira).. Must ei kyl ees tunnu et ois joulu tulos, koska meil on oltu iha rauhallisesti ja vähä käyty ostoksil tai siivottu jossai välis, ja mä oon oikeestaa vaa ollu tallil tai jossai ulkon, et ei oo viel ilmenny mitää semmost jouluvalmisteluhässäkkää.

Eipä meijä joulukuusikaa kyl kovin mahtipontine oo, et jonku mielest se vois verottaa joulutunnelmaa, mut mä sanoisin mieluummi et sit on varmaa stressaava joulu tulos jos kaike pitää olla 100% perinteist...

Koska inhoon perintei (mm. jouluruoka), yritin et oisin saanu tehä joulurisottoo ja jälkiruuaks joulutiramisuu, mut joillekki se jouluruoka taitaa vaa olla nii tärkee ettei edes sofian gourmet-herkut voi korvata sitä :( Täytyy siis vaa pärjätä sillil, graavilohel, laatikoil, rosollil.. en uskalla ees ajatella mitä muit jouluruokii viel on D:

Sen verra aion meijän jouluvierai kiusata et herätin monta vuot sitte kuolleen ja kuopatun harrastukseni henkiin ja aion oikee esiintyy niil soittamal pianol yhen joulubiisin :D Oon jo viikon sitä harjotellu ja osaan sen jo unissaniki joten täst vaivast palkaks ootan sit kans super paljon super kivoi lahjoi... :P

Koska ikävöin jo vähän kouluun haluun viel palata viime torstain tunnelmiin, ku käytin monta tuntii rajallist aikaani leipomal keksei perjantain italian tunnil :D En oo ikinä jaksanu tehdä kekseihi noi hienoi koristeluikaa, mut kyl se kannatti ni pääsi kuuntelee kui söpöi ne kaikkie mielest oli :P

No huh tulipa pitkäst aikaa tarinoituu oikee kilometritolkul.. :P mut kaikki hyvähä loppuu aikanaa jote tää tarinointiki loppu nyt :(

 hyvää yöt ja hyvää jouluu kans :D

Hetken pelastus

Hyvä musiikki voi todella pelastaa päivän. Tai ei ehkä kokonaista päivää, mutta ainakin jonkun hetken. 
Huh, onneksi on tullut nyt lähiaikoina löydettyä hyviä ja iloisia biisejä. Ne tosiaan pelastavat näitä joulua edeltäviä kaoottisia ja aivan järkyttävän hirveitä päiviä. 

En tajua. Joka vuosi toivon ja odotan joulua kuin kuuta nousevaa. Mutta aina ennen joulua, iskee ahdistus ja mielen täyttää ajatus "inhoan joulua". Jouluaattoaamunakin tuo sama fiilis on vielä päällä kunnes päästään juhlimaan joulua oikein kunnolla ja porukka rauhoittuu. Ei enää huutoa, stressiä, ahdistusta eikä oikein mitään muutakaan huonoa. (Paitsi ehkä se kalorimäärä, mutta kuka siitä jouluna välittää? Toivottavasti ei kukaan.) Illalla joulu on ihan kivaa. Hyvää ruokaa, ihanat ja tärkeät ihmiset lähellä, joululauluja, naurua, jutustelua, ihania lahjoja, kaunis joulukuusi ja muuta kivaa. Yksi tärkeä ja ihana asia varmasti tulee puuttumaan tänä vuonna. Lumi. Noh, ehkä annan herra ilmanhaltijalle joskus tämän anteeksi. 

Juu, kiirettä pukkaa. Hyi. Pahaa mieltä, huutoa ja kaikkea muutakin. Hyi. En oikeasti tykkää. Innolla odotan taas aikaa kun joulu on ohi. Juhannuksen jälkeen en taas malta odottaa seuraavaa joulua. Näinhän se aina menee, hahah, millonkohan opin ettei tätä kannata odottaa? :D 

Ei muuten ole yhtään joulufiilis! En tiedä mistä johtuu, mutta plääh, ei se joulufiilis vain tule vaikka monet jouluun liittyvät traditiotkin ovat jo tapahtuneet. Toivotaan, että sinä, Kadonnut Joulufiilis, ilmestyt viimeistäänkin jouluaattoaamuna! 

Nyt takaisin niihin ihaniin biiseihin kuitenkin. Niihin, jotka hieman helppaavat ja saa edes pieniä hetkiä pelastettua. Jolloin joulua ei tarvitse ajatella. Tässä pari tämänhetkistä lempparia. <3 







En varmaan postaile ennen joulua, joten

Hyvää ja Rauhallista Joulua jokaiselle! :) 

Xx Aino 

wannabe taiteilija

 paitsi kyllähä valokuvauksessaki taiteellist näkemyst tarvitaan, jote tässähä ei siis ollakkaa pelkkii wannabe taiteilijoi ! :D

no okei ehkä ollaan mut yritys hyvä 10.. :P

Stress Level 100?

Onkohan tästä tulossa tapa, että viikon välein sunnuntaisin käyn täällä avaamassa sydäntäni ja avautumassa teille milloin mistäkin? Sydänsunnuntai. Mikä ettei. 

Huh, näin koeviikon keskellä tälläinen purkautuminen tekee kyllä hyvää. Viikonloppuna luin ahkerasti kokeisiin oli kaikkea muuta tekemistä kuin kokeisiin lukemista... Perjantai-ilta meni Maijan kanssa Turussa, lauantai meni yllättäen ratsastaessa, sohvalla löllöillessä, pikkujouluissa ja kummisedän 40-vuotispippaloissa. Tämä päivä alkoi pitkään nukkumisella, parin tunnin salitreenillä ja Maijan kanssa hetkisen Hansassa kiertelyn. Viidstä eteenpäin uppouidin matikan kamalaan maailmaan. Nyt olen jo onneksi päässyt hetkeksi sieltä ulos. Enkä halua sinne enää ikinä takaisin. Hei pliis. Se ei vaan ole mun juttu ja vihaan sitä, joten miksi ihmeessä mun on sitä pakko opiskella...? Doesn't make any sense... 

En tiedä johtuuko melkein koko ajan tuleva päänsisäinen huuto "**ttu mä en jaksa" melko suuresta stressistä, paineista, tästä pimeydestä vai mistä ihmeestä? Salilla käynti ja ihana ystävä/iahant ystävät kyllä on niitä upeita asioita joita todellakin jaksaa! Muut onkin sitten ihan eri juttu... 
Luulisin tämän vain olevan tämmöinen pieni aikakausi mun elämässä, joka menee ohi ajallaan. Ainakin suuresti toivon niin. Toivon myös että se menisi mahdollisimman pian ohi...

Ei tässä ole mitään hätää. Ei vaan millään jaksa tehdä normaaleja asioita ja toi koulu...argh ei vaan kiinnosta. Silti kaikki muu on kuitenkin hyvin. 
Ehkä ensi viikosta tulee parempi. - Ja ehkä saan tulla postaamaan pian muustakin kun sydämen asioista. Toivotaan näin.

Xx Aino 

Happy & Sad

Paljon on tapahtunut.
Paljon on muuttunut.
Paljon on vielä edessä.
Hyvä niin, koska paljon on vielä opittavaa.
Oppia ikävä kaikki.
Jännittää, pelottaa, ei jaksa, ei pysty, ei ymmärrä.
Mikään ei pysy kasassa ja tuntuu, että kaikki kaatuu niskaan. 
Pakko avautua, mutta kenelle? Ei kenellekään. Ehkä tänne blogiin sitten. 

Parhaat ystävät ovat tärkeintä. Eivät hekään silti voi tehdä ajatustyötä ja muita tärkeitä juttuja puolestani. 

Suru vie enemmän energiaa kuin onnellisuus. Sen olen huomannut. Siksi yritän välttää surua viimeiseen saakka. 

Joskus kadotan asenteeni. Sen takaisin kaivaminen vie aikaa ja voimaa. Onneksi usein kuitenkin löydän sen. Asenteeni lämpötila on huomattavasti pakkasen puolella.

Pää voi särkeä siksi, koska se on niin täynnä erilaisia ajatuksia, joista jotkut ovat ristiriidoissa keskenään. Ainakin luulisin niin. Ainakin siltä nyt tuntuu. 

Tämä biisi kuvaa hyvin fiiliksiä. Iloisen kuuloinen biisi, joka kätkee omasta mielestäni surullisen sanoman sisälleen. 

This is what makes us girls
We all look for heaven and we put our love first
Somethin' that we'd die for, it's our curse
Don't cry about it, don't cry about it
This is what makes us girls
We don't stick together 'cause we put our love first
Don't cry about him, don't cry about him
It's all gonna happen



Kun koeviikko kovaa vauhtia puskee päälle ja fiilikset sekä olotila ovat tälläiset, niin tyhmäkin sen tajuaa ette siitä mitään hyvää luultavasti tule. Koita tässä nyt sitten tsempata itseä, kaiken väsymyksen ja näiden monimutkaisten ajatusten keskellä. Huhhuh. Joskus tuntuu, että elämä on kovaa. Toisaalta, jossain se on vieläkin kovempaa.

Xx Aino 

City lights will never be the same

Ja loppuun (hyvi aiheesee liittye) se mitä tapahtu ku Siri pääsi paratiisiin:

"ei hitto, täälhä o vaattei!"

täydelliset toisillee :3

sirin onnenpäivä

ja viel tärkeimmät eli kuvaajan terveiset ♥