The Day Off And The Best Memories

Moro!! =)


jeejee, elikkäs tänää oli mun ja Sofian eka vapaa-päivä töistä!:D Ollaan siis oltu töissä jo joku pari viikkoa, huimat 2 viikkoa, mut parempi seki, ku et jotkut laiskiaiset ei oo töissä ollenkaa. ;)
Oli oikeesti ihan super ihanaa herätä vast joskus yheksältä ja lähtee sitte tallille. =) Yleensä joka aamu mut on herätetty jo joskus 20 yli kuus tai puol seittemän viimeistään!! :/ Iha shittii...!!
Mut onneks sielt töist saa rahaa ja ainaski must on tullu paljon notkeempi mansikkamaal, ku on joutunu olee paljon selkää venyttävässä asennossa. Sit mun selkä on tietteks sillee venyny tai jottai, mut kumminki oon nytten paljon paljon notkeempi ku aikasemmin. ja ketä tääki tieto liikutti?? :ooo - Ei varmaan yhtään ketään.


Ja nyt sitte se mun elämäni paras muisto... Jotenki halusin kertoo/jakaa sen muiston teille, vaiks niit on kyl ihan hirmusesti, mut kerrton nyt täs jotai kaks-kolme. =) ne on niit mieleenpainuvimpii, luonnollisesti.


1. Se, ku oltiin serkun Ellin kans mautoilemas sen mautolla Perniössä/Salossa. Sille ku pystyy puhuu kaikesta, sitä kiinnostaa ja se kuuntelee tosissaa ja auttaa jos on jotain probleemii. Harmi et asuu niin hirmusen kaukana, mut onneks nähää kumminki jonkun verran. Siel mautoilemas oli oikeesti hirweeeen hauskaa, kuunneltii musiikkii, käytii kaupas ja jäätelöl ja muuta tällästä. Mitään kuvia mul ei nyt jostain syystä oom mut eipä kait se mitään haittaa... ;DD

Mä Ja Elli <3

 2. Se ku olin ykkösellä (vuonna 2005), sillon keväällä ku oli mun synttärit tulossa parin viikon päästä, olin siis just täyttämäs kaheksan. Sit yhtäkkii äiti soitti mulle (siis meijän kotipuhelimeen, eihä mul sillon ollu omaakaa viell... :P ) et laita joku peitto, talutushihna ja joku kiva koiranlelu sielt varaston kaapista valmiiks pihalle. Ei se kertonu sit sen tsrkemmin. Noo, sithä mä laitoin ne valmiiks. Sitku äiti ja iskä tuli kotiin, syötiin ja lähettiin ajelee Sipooseen. En tienny  yhtään, et mihin oltiin menossa. Aattelin vaa et tylsää... :/ Sit ku oltiin perillä yhen omakotitalon pihassa Sipoossa, näin et siel oli paljon koiria. Ne oli kaikki labradorinnoutajia. Sit me mentii sisälle sinne taloon ja juotii kahvii "joidenki randomien" kans. Sit me mentiin mun pikkuveljen kans sinne pentulaatikkoon, mis oli 5-6 pentuu. Kaikki oli mustii labbiksii. Ne oli iha sikasöpöjä!! <33
Sit äiti sano, "me otetaan tää, Siiri" sille kasvattajalle, siis sille "oudolle randomille"... En älynny sitä ennen ku oltiin autossa se pikkune koiranpentu äitin sylissä. Tajusin: hei, meillä on nyt oma koira!! :D Se oli ehkä yks parhaimmist muistoist!! =) <3 Sillee meijän Siiri ilmestys meille. 

Siiri pikkusena <33

3. Tääki liittyy eläimiin...
Oltiin Sofian kans Ulvilassa, sen mummin tykön "vierailulla" viime kesänä, 2011. Me oltiin just tulossa maauimalasta. Sitte äiti soitti mulle ja kysy: "Aino, mitäs sanot jos me ikää'nku ostettais puoliks hevonen, Tarun kans". Olin hetken iha hiljaa. Sit mä sanoin et kyll se käy, totta kai!! =) Sit äiti sano et okei, pitäkää hauskaa, moikka. Olin ihan hämmentyny. Ja onnelline totta mooses. Meinasin alkaa itkee liikutuksesta (oon periny sen taidon äitilt...) mutten sitte kumminkaa. Olin iha onnest sekasin. Sit jossai vaihees älysin kelata sitä vähäsen. Jjoo, mehän oltiin käyty kattoo mun sedän tilan lähel olevalla hienolla tallilla sellasta kivaa ja söpöö ja reipasta ruunaa, jotain Pyrkee. Se on varmaan se. En oikeesti aluks tykänny koko pollesta lainkaa, se vaan kiisi eteenpäin, enkä oikkee osannu ratsastaa sitä... mut kumminki sanoin, et se on ihan hyvä ja tällee. No, onneks ostettiin, koska nyt meil menee tosi mahtavasti (jossei lukuisii sen kipeyksii oteta huomioon). Se oli must tosi upee hetki ku äiti sano puhelimessa "Aino, mitäs sanot jos me ikäänku ostettais puoliks hevonen, Tarun kans" =)

Mä ja Pyrke viime syksynä <3

Täs niit muistoja nyt sitte oli. Toettavasti tykkäsitte ja nyt haastan Sofiaa tekemään tälläsen samanlaisen postauksen sen parhaimmista muistoista!! ;DD